Kirjoituksia koskien Doredo Intermedian toimialaa
|
Kuka lamaantui?
12.03.2009 09:09
Petja Jäppinen
Asiaa
Aloin miettimään tätä lamaa, kun kävin viikonlopun aikana pari keskustelua ja kuulin viime viikolla paristakin kaverista, jotka ovat nyt irtisanoutuneet työstään.
 Eräs yritysten ongelma, josta parikin arvostamaani kaveria on puhunut jo monta vuotta, on yritysten immateriaaliomaisuuden katoaminen. Itse olen ainakin seitsemän vuotta puhunut yritysten tuotekehityksen ja luovuuden puutteesta.
Suuren yrityksen omaisuudesta merkittävä osa on sellaista informaatiota, jota ei voida dokumentoida. Se että yrityksellä on hallussa dokumentaatio, ei tarkoita, että yrityksellä olisi hallussa myös se tieto, joka tarvitaan tämän informaation muuttamiseen taloudelliseksi arvoksi.
On ymmärrettävää, että yritys säästää irtisanomalla ja vähentämällä henkilökuntaa.
Kuitenkin on niin, että vähentämällä henkilökuntaa yritys menettää sen kapasiteetin, jolla se voi tulkita ja jalostaa hallussaan olevaa dokumentoitavaa informaatiota.
Jos yritys menettää kyvyn hallita omaa informaatiotaan, yritys on rampa.
Lue lisää...
|
Moderaatiotarpeen tunnistaminen
16.02.2009 12:13
Petja Jäppinen
Asiaa
Moderaation vaikeimpia asioita on sen tarpeen tunnistaminen. Kun tarve on selvä, niin käytäntö onkin vain toteuttamista.  Yritys, joka yllä pitää yhteisöllisen viestinnän varassa toimivaa sosiaalista media, saattaa joutua hyvinkin yllättäen kiusalliseen tilanteeseen, jos se ei ole selvillä siitä, koska moderaatiota tarvitaan.
Yleensä kun näistä asioista puhutaan, huomio kiinnittyy paljon julkisuutta ja yleisiä suuria tunteita käsitteleviin asioihin, kuten rasismiin, lapsi- ja nettipornoon. Vaikka nämä asiat ovat paljon esillä, ne kuitenkin muodostavat moderaation kannalta selkeän ryhmän, johon on helppo puuttua.
Mutta jo rasismin kohdalla voi tulla äkkiä hämärä vastaan.
Vaikka periaatteessa ylläpito, omistaja, voi määritellä omassa palvelussaan käytävän keskustelun rajat, samaan aikaan pitää olla tietoinen siitä, koska lain rajat ylitetään, jotta keskusteluun puuttuessa ei itse syyllistyttäisi rikokseen, perättömään väittämään tai herjaukseen.
Näin on oikeusvaltiossa oikeus vaatia lainmuutosta, vaikka sitten vaatia lapsipornoa sallituksi, toisen värisiä koskevia erikoislakeja tai maahan muuttajien karkotukset mahdollistavaa lainsäädäntöä.
Lue lisää...
Yhteisöviestintä/Yhteisöllinen viestintä
05.02.2009 14:55
Petja Jäppinen
Asiaa
Monet ammattilaisetkaan eivät huomio näitten käsitteiden eroa. Yhteisöviestintä on vanhakantainen oppi yhteisöistä, kuten kunnista, yrityksistä tai vastaavista laitoksista, siitä, miten näiden viestintää tehdään. Yhteisöllinen viestintä on tapa tehdä kaksi suuntaista viestintää, missä eri osapuolet kohtaavat ja vaihtavat keskenään informaatiota, viestintää, yhteisöllisesti.
|
Tarvitaanko moderaatiota?
22.01.2009 01:00
Petja Jäppinen
Asiaa
Kun yritys panostaa yhteisölliseen viestintään, perustamalla blogin, keskustelupalstan tai muu vastaaavan internetissä toimivan yhteisöllisen verkkopaikan, tullaan sen kysymyksen eteen tarvitaanko moderaatiota.
Tämä ei ole aivan niin yksinkertainen asia, kuin äkkiseltään luulisi. On sellaisia yhteisöllisen viestinnän paikkoja ja tilaisuuksia, jossa moderaatiotaso on niin alhainen ja kuitenkin riittävä, että käytännössä voisi sanoa, ettei sitä tarvita, mutta siitä huolimatta, käytännössä, se on, ja sitä tarvitaan.
Moderaation tarve kasvaa, jos käyttäjien sitoutuminen yhteisöalustaan ja siihen liittyneeseen yhteisöön on alhainen, kävijämäärä kovin suuri ja mitä kauempana sen jäsenten arvot ovat. Moderaation tarve lisääntyy myös, jos anonyymi kirjoittaminen on sallittua.
Lue lisää...
Yhteisöllisyyden perusteita
12.01.2009 02:00
Petja Jäppinen
Asiaa
"Aivojen kehittyminen on nimenomaan edellyttänyt proteiinin hankintaa tappamalla.
Ei niin monimutkaiseista ja energiaa tuhlaavaa keskushermostoa olisi kehittynyt lajille, joka olisi elättänyt itsensä tatteja ja puolukoita poimimalla”Vankimielisairaalan ylilääkäri,
psykiatrian dosentti Hannu Laeurma
Inhimillinen kulttuuri on syntynyt metsästyskulttuurin ympärille, mutta sen takaan painaa vielä vanhempi keräilijäkulttuuri. Antropologinen tutkimus vahvasti otaksuu, todistajalausuntoja ei ole, että, inhimillisen kulttuurin takana olevana aikana, ihmisen esi-isät ovat eläneet paikallisheimoissa, jossa jäsenmäärä on ollut noin 180-200 jäsentä. Tämä määrä on sama, mikä edelleen näyttää olevan mm. toimivan työorganisaation kokona. Jos yhteisön koko kasvaa yli 200 hengen, meidän esi-isäimme vaistot varoittavat meitä siitä, että maata ja kerättävää ei riitä kaikille, riitojen määrä lähtee nopeaan nousuun ja ryhmändynamiikka heikkenee.
Viimeksi päivitetty 12.01.2009 16:45
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL |
Asiaa
