Doredo Intermedia -

Verkkomedia on oma mediansa, eikä sitä suoraan voi verrata mihinkään perinteiseen mediaan, vaikka jossakin määrin tapa selata sanomalehteä muistuttaakin surffailua ja television mahdollisuus tarjota ääntä, kuvaa, tekstiä ja liikettä ovatkin samankaltaisia kuin internetin näytöllä tapahtuvat aktiot.

    Monien verkkosivustojen ylläpidon tausta perinteisessä mediassa vaikuttaa edelleen siihen, miltä verkkosivut näyttävät ja miten ne toimivat, osin suoraan, niin että lehtitalo on alkanut tehdä sen näköistä saittia, miltä heidän lehtensä näyttää, ja osin sitä kautta, että tekniikka yhtiöt ovat kopioineet mediatalojen malleja sen vuoksi että olettavat mediatalon visuaalisen osaamisen olevan parempaa.

    Verkkosivujen ulkonäössä on joitakin vakiintuneita käytäntöjä, mm.navigointi yleensä on vasemmassa laidassa ja mainosbannerit pääosin oikeassa.

Yksin käytettävyyttä ajatellen, yhdistämättä tätä millään tavoin alan historiaan, olisi järkevää että navigointi olisi oikeassa laidassa, josta periaatteessa, sillä tavoin kuin ihmiset hiirtä käyttävät, olisi navigaatio helppo tavottaa. Ihmiset ovat kuitenkin tottuneet etsimään navigointia ensisijaisesti vasemmasta laidasta, joten ei ole syytä muuttaa tätä käytäntöä.

Mainonta ei ole verkkopalvelun ainut tulonlähde.

Verkkopalvelu voi perustua myös käyttömaksuun, kyseessä voi olla verkkokauppa, tai se voi olla oheispalvelu jollakin muulle toiminnalle. Eräissä tapauksissa koko verkkopalvelu toimii jonkin palvelun tai tuotteen mainoksena, ja silloin käyttäjä ei välttämättä huomaakaan käyttävänsä mainospalvelua.

Näin on usein esimerkiksi pelipalvelujen kohdalla.
    Oma näkökulmani asiaan perustuu lähinnä keskustelupalveluiden ja verkkoyhteisöjen ylläpitoon, ja tarkastelen siis niihin kytkettävää mainontaa. 

   Viime kädessä mainonnan tarkoitus on aina lisätä myyntiä, saada tuote, palvelu, aate, yritys tai mikä kyseessä sitten onkin, vaikuttamaan haluttavammalta.  Mainontana voi toimia tiedottaminen tuotteesta, yrityksestä tai ajatuksesta, se voi olla myös mielipiteitä muokkaavaa, yritys-, tai tuotekuvan luomista pitkällä tähtäimellä.

Lähtökohdan pitäisi olla yksinkertainen.
Palvelun on tyydytettävä käyttäjien tarpeita.

 Seksisaitit ovat tästä yksinkertainen esimerkki, ne tyydyttävät yhden tarvealueen, eikä niissä ole yleensä mitään muuta. Samoin niitten ansaintalogiikka on yleensä varsin selvä ja ikivanha idealtaan.

Verkon näennäinen anonymiteetti tekee siitä hyvän ympäristön seksipalveluiden myynnille. Kuitenkin seksisaittikin, kaikesta yksinkertaisuudestaan, saattaa palvella monia muita tarpeita, mitä emme ensin tule edes ajatelleeksi, kuten vaikkapa turvallisuuden tarvetta, vallan tarvetta tai voittamisen tarvetta.

     Mitä kilpaillumpi segmentti on, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkia tarpeita palvelulla voidaan tyydyttää. Useat palvelut tyydyttävät useampaa tarvetta, kuin pinnallisesti luulisi, ja osa niistä jotakin vielä aivan muuta tarvetta, kuin on ollut alunperin tarkoitus. Saattaa olla, että osa palveluista tyydyttää jotakin tarvetta, jota ei palvelun ylläpito edes ymmärrä.

Menestyvän verkkopalvelun on voitava erottua muista samaa segmenttiä tavoittelevista palveluista. Erottuminen ei kuitenkaan tarkoita erilaista leiskaa tai eri värejä, vaan erottumisen on lähdettävä käyttäjän tarpeiden tyydyttämisestä.

On oltava selvillä siitä, mitkä tarpeet ovat potentiaalisen kohderyhmän kannalta oleellisia ja mitä tarpeita jo olemassa olevat tälle käyttäjäkunnalle tarkoitetut palvelut tyydyttävät ja mitä jättävät tyydyttämättä.

Samoin on analysoitava se, miten tämä tarve tyydytetään nyt, ja miten se voitaisiin tyydyttää.     

Vaikka tekemällä asiat toisin kuin muut, voi menestyä, niin samaan aikaan tämän erilaistumisen tulee lähteä kohderyhmän tarpeista.