Doredo Intermedia -

Alun perin tämä kirjoitussarjan piti olla osa uudenlaista kirjaa, ja kirjoitettu lähinnä 2005-2006 vuoden vaihteen kahta puolen. Jos asiat olisivat sujuneet tämä olisi julkaistu verkkopalvelun ja kirjan kokonaisuutena, mutta elämän heittelyiden vuoksi tämä nyt julkaistaankin kirjoitussarjana täällä.

Jos alkuperäinen ajatus olisi toteutunut, tämä olisi ollut palvelutuotteen ja kirjan risteytys, jonka markkinointi olisi tapahtunut suositusmarkkinoinilla jossa samalla olisi suoritettu koe yhteisöllisen markkinoinnin voiman tutkimiseksi.

Mutta ensimmäisten kirjoitusten jälkeen paljon on tapahtunut, ja verkon markkinointitavat ovat kehittyneet sen jälkeen paljon.

Yritys voi, jos haluaa, käyttää yhteisöllistä viestintää pitkäjännitteisen asiakassuhteen rakentamiseen, joka ei ole vain satunnaista kampanjointia, vaan osa määrätietoista ja tavoitehakuista asiakkuuden rakentamista, markkinointia joka ulottuu ensikontaktista tyytyväiseen, suosittelevaan asiakkaaseen. Suurin osa kuluttajabrandeista soveltuu hyvin yhteisölliseen markkinointiin, ja merkittävä osa myös b-to-b-puolen brandeista on sellaisia, että päätöksentekijöitten sitouttaminen ja heidän palvelemisensa yhteisöllisen markkinoinnin avulla voi parantaa asiakasuskollisuutta ja brandimielikuvaa.

Ensimmäisen kerran, kun minun piti määrittää yhteisö, määrittelin sen spontaanisti, "yhteisö on se, minkä ihmiset kokevat yhteisöksi".

Nykysuomen sanakirjan mukaan: "Yhteisö s. elämänmuotojen, taloudellisten t. aatteellisten päämäärien tms. yhteisyyteen perustuvista ihmisten yhteenliittymistä; vrt. yhteiskunta, yhdyskunta, yhdistys, kollektiivi..."

Verkkoyhteisössä voidaan käyttää tätä "verkkoa" sinä mikä on yhteistä, mutta jos puhumme keskusteluyhteisöstä, saadaan aikaan hyvä yhdyssana, jossa määritellään aika hyvin se mistä on kysymys; yhteisestä keskustelusta.

Minä olen yhteisöllisen viestinnän mies. Kun minä puhun yhteisöllisestä viestinnästä, tarkoitan sillä Internetin yli tapahtuvaa sosiaalista toimintaa, joka tapahtuu suhteellisen kiinteässä yhteisössä, jossa käyttäjät ovat paikalla omasta tahdostaan.

Pelkkä asiakkuus, jonkin saitin käyttäjyys, jonkin palvelun käyttäminen ei muodosta yhteisöä. K-kaupan asiakkaat eivät muodosta K-kauppayhteisöä elleivät asiakkaat kommunikoi keskenään suhteellisen kiinteästi ja ellei tämä kommunikaatio ole nimenomaan K-kaupan asiakkuuteen liittyvää.

Toki saman kaupan asiakkaitten välillä on sosiaalista toimintaa, mutta tuskin nämä ihmiset määrittelevät K-kaupan käytön oman sosiaalisen toimintansa lähteenä. Paikallisesti, siellä täällä, saattaa K-kaupan asiakkuus olla jonkinlainen sosiaalinen status, kyseessä on jonkinlainen kirkonkylän Stockmann-ilmiö, mutta yleisesti ja kovin laajasti tuosta ei saa yhteisöllistä tekijää.

Eräs Internetin vaikutuksista on kansalaisjournalismin todellinen syntyminen. Se orasti WTC/911 tapauksessa, kun koostin linkkilistaa Duuni.netin lukijoille samaan aikaan, kun Dan Steinbock selosti tunnelmia paikan päältä New Yorkista. Lukijat kertoivat television ja radion kanssa samaan aikaan omia tuntemuksiaan reaaliajassa.