Doredo Intermedia -

Verkkopalvelussa voidaan tutkia helposti käyttäjien keskimääräistä käytöstä palvelun sisällä ja luoda tästä tilastoja, joita analysoidaan palvelun rakenteen mukaisella tavalla, jos palvelun teknisessä toteutuksessa on ne otettu huomioon. Tämän pitäisi olla rutiinia palvelun suunnittelussa.
Myös muitten tekijöitten tutkimiseen olisi varauduttava verkkopalvelun suunnitteluvaiheessa, huomioiden ne mahdolliset tutkimustarpeet, jotka palvelun käyttäjissä ylipäänsä voisivat mainostajaa kiinnostaa.

Palvelun käyttäjien segmentoinnissa pitää ottaa huomioon muutama perusasia.

Onko palvelun käyttäjäkunta niin iso, että sitä voidaan tarkasti tutkia?

Jos palvelun koko ja tutkimusryhmä on niin pieni, että muutaman vastaajan paikalta poissa olo juuri tutkimusta tehdessä aiheuttaisi usean prosentin virheen, ei tutkimusta juuri kannata tehdä.

Lisäksi palvelun käyttäjätutkimuksen perusteella luotavien segmenttien pitää olla mielekkään kokoisia tutkimuksen tarvetta ajatellen. Jos tutkimus paljastaa, että vain viidellä palvelun käyttäjällä on kesämökki, on kyseenalaista, kuinka paljon tämä kohderyhmä voi valistaa meitä mökin omistajien vakuutustarpeista.

         Pitää selvittää tutkimus- ja mittausvälineiden oikeellisuus.
 Jos tutkimus perustuu käyttäjille tehtäviin kysymyksiin, ovatko kysymykset sellaisia että ne antavat mitattavaa tietoa, ja voidaanko tällä tavalla saatuja tuloksia verrata muihin tuloksiin? Voidaanko näillä tiedoilla oikeasti jakaa käyttäjiä erilaisiin segmenteihin ja missä tarkoituksessa?

Segmentointiin käytettävät tiedot voivat olla liki mitä vain, karkeasti ne voidaan jakaa kuuteen eri luokkaan, mutta samalla tavoin, kuin tarpeissa, luokkien sisällä voi olla ylimenoja ja yhtäläisyyksiä.
I    Demografiset, eli väestötieteelliset muuttujat
II   Maantieteelliset muuttujat
III  Kulutuskäyttäytymisen muuttujat
IV   Elämäntapamuuttujat
V    Arvomuuttujat
VI   Persoonallisuustekijät

Näitten segementtien välisten suhteiden analysoinnilla sitten saakin varsin paljon tietoa käyttäjistä

    Hyvin paljon informaatiota voidaan saada jo siitä, mitä ja koska kirjoitetaan. Jos verrataan kirjoitusaktiviteettia, tehdään tilasto käytetyistä sanoista, ja verrataan näitä loki-tietoihin vaikkapa siitä, mistä on linkkejä sivuille tässä kuussa, ja mistä viime kuussa, ja sitä että kuinka paljon kävijöitä meillä on tässä kuussa, verrattuna viime kuuhun, ja mihin aikaan keskustelu aiheesta A on käyty ja koska on keskusteltu aiheesta B, mikä on käyttäjä vuorokauden ajan aktiviteettitaso ja keskusteluaiheiden välinen korrelaatio. Kaikki tämä voi antaa, jos asetamme oikeat kysymykset, sellaista tietoa käyttäjistä, jota voidaan käyttää palvelun kehittämiseen ja mainonnan tehostamiseen.

    Jos luomme palvelun, jossa on rekisteröintipakko, voimme yhdistämällä rekisteröintitietoja ja lokista saatavia tietoja päästä taas pidemmälle käyttäjien tuntemisessa.

Jos lähdetään kehittämään palvelua, jossa rekisteröidytään asiaa on mieittävä myös siten, halutaanko sallia nimimerkkikirjoittelu, vai onko kirjoitettava omalla nimellään.

Nimimerkkikirjoittelussa voidaan kirjoittaa paljon sellaista, mitä omalla nimellä ei kirjoittaisi, ja se on sekä riski että mahdollisuus. Jos voidaan panosta raskaasti moderointiin ja ollaan valmiita ottamaan nimimerkkikirjoittamisen riskit, voidaan nimimerkin suojissa tapahtuva kirjoittaminen hyväksyä.

    Omalla nimellä kirjoittaminen sitoo kuitenkin kirjoittajaa. Hän miettii, voiko hän kirjoittaa tämän ja seistä omalla nimellään sanojensa takana. Se johtaa siihen, että kaikkea sitä mitä muutoin sanoisi, ei sano. Osaltaan tämä voi vähentää kirjoittamista, mutta nostaa kirjoittamisen tasoa niin paljon, että se kokonaisuuden kannalta kannattaa silloin, kun halutaan luoda korkeatasoinen foorumi.