Doredo Intermedia -

Raportoin yksityisillä sivuillani, Ihmiskunta.org,  siitä, miten vähän tulee Twitteristä kävijöitä verrattuna muihin sosiaalisiin medioihin.

Ne luvut ovat tuossa tuossa.

Facebook 31,65 %
Qaiku 13,4%
Twitter 2,52%

Jo noilla luvuilla voisi aavistaa, että Twitterillä on edessään pitkä ja kivinen tie.

Mutta otetaanpa uusiksi, otetaan nyt viimeinen kaksi viikkoa ja otetaan mukaan vähän useampi palvelu.

Minulta sitten kysyttiin noista edellisistä luvuista, miten aktiivinen olen ja miten paljon seuraajia minulla on eri palveluissa.

Joittenkin prosenttilukujen eteen on nyt merkitty kuinka monta seuraajaa minulla on siitä palvelusta.

Minusta tuntuu, että yrityksen huipun ja rividuunarin välissä ei saisi koskaan olla enempää portaita kuin viisi, korkeintaan seitsemän, en osaa tätä perustella mitenkään tieteellisesti, mutta yhteisöjen kanssa melkein koko ikäni kanssa puljanneena, tämä tuntuu oikealta.

Työryhmän koko, oli se mikä hyvänsä, ei saisi olla kovin paljon yli 12 jäsentä.
En pitäisi pahana, jos työryhmä olisi sidottu jollakin linkillä myös toiseen tiimiin jo lattiatasolla, niin että ainakin pari tiimin jäsentä on jäsenenä jossakin toisessa lattitason tiimissä jollakin tavoin, vaikka sitten sökösakissa. Tämä parantaa tiedon kulkua organisaatiohaarojen välillä.

Seuraavalla tasolla olisi myös ajateltava tiimejä, niin että työnjohto muodostaa myös omia tiimejään, jossa yhteistyö on tärkeämpää kuin kilpailu. Tälläkin tasolla sama tiimi koko pätee.

Seuraavalla tasolla alkaa hämärtyä jo kuva siitä mitä kentällä tapahtuu ja yhteisöllisen stressin aiheuttama paine saa aikaan ahdistusta ja kilpailua.

Viime maanantaina meni umpeen vastata Pirkanmaan TE-keskuksen tarjouspyyntöön.

Tarjouspyyntö piti sisällään kohdan 

4)
Tavoitteena on saada aikaan moderni sosiaalisen median verkkopalvelujen keinoja hyödyntävä kokonaisuus. Tarjoaja voi ideoida ja ehdottaa kohdissa 1 ja 2 mainittujen sisältöjen lisäksi muitakin työnantajille ja työnhakijoille suunnattuja toimintoja. Nämä ideat ja ehdotukset huomioidaan kokonaistaloudellisuutta arvioidessa. Palvelukokonaisuus ei saa sisältää toimintoja, jotka edellyttävät työ- ja elinkeinotoimistoilta sellaisia henkilöresursseja, kuten esimerkiksi palvelun käyttäjien kysymyksiin vastaaminen.

Tämä tarjouspyyntö herätti ammattilaispiireissä närkästyksen sekaista huvittuneisuutta ja reaktion, ettei tuohon uskalla vastata edes pitkällä tikulla.

Tämä on oleellinen asia ymmärtää, kun luodaan palveluja yhteisöllistä viestintää varten.

Niitä ei voi tehdä siitä lähtökohdasta, etteivät ne söisi henkilöresursseja.

Yhteisöllinen viestintä sosiaalisessa mediassa tarvitsee aina ylläpitoresursseja, muutakin, kuin teknisen ylläpidon.

Alla oleva teksti on julkaistu kommenttina Qaiku-yhteisössä.

Jos halutaan yrityksen kannalta tavoitteellista ja tuloksellista yhteisöllistä viestintää, on oltava joku joka suunnittelee, valvoo, ohjaa ja kannustaa.
Palvelulle on laadittava kehys, jossa arvioidaan sen tavoitteet ja keinot millä nämä tavoitteet on saavutettavissa.
Kun nämä tavoiteet on asetettu, on arvioitava se, millaisen tekninen alusta, sosiaalinen media, tarvitaan näitten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisöllisen median keinoin.
Tämän jälkeen on speksattava tekninen henkilöstö tekemään alustan tarvitsemat muutokset.

On laadittava rekisteriseloste, suunniteltava palvelun säännöt ja menettelytavat palvelun ohjaamiseksi niihin tavoitteisiin, jota yritys sille asettaa ja samalla arvioita se lisäarvo, mitä palvelu antaa käyttäjälle, minkä vuoksi käyttäjä kiinnostuisi palvelusta, ja arvioitava vastaako tämä niitä tavoitteita jotka ylläpidolla on.

On mietittävä mitkä ovat palvelun luonnolliset liittolaiset, kenen kanssa liittoudutaan, miten rakennetaan linkit ja kuinka niiden kautta saavutetaan juuri ne aktiiviset osallistujat, joiden halutaan osallistuvan yhteisölliseen viestintään.

Kun palvelu on auki, on houkuteltava palvelun löytäneet osallistumaan sisällöntuotantoon ja luomaan tarvittava ilmapiiri ylläpidon, yrityksen kannalta oikeista asioista keskusteluun ja samaan aikaan mietittävä se, miten yrityksen tavoitteiden kannalta ei-toivottu keskustelu sivuutetaan ilman että käyttäjät kokevat sen sensuurina ja oltava koko kuulolla palautteen ohjaamiseksi oikeaan kohtaan ja vastattava siihen niin että se palvelee käyttäjiä, asiakkaita ja yrityksen palvelulle asettamia tavoitteita.

Käytännössä kaikki tämä on sanottu ja täällä aikaisemmin, mutta tämä on tiivistelmä siitä, mihin tarvitaan yhteisöllisen viestinnän asiantuntijoita.