Doredo Intermedia -

Kerätystä tiedosta riippuu miten sitä voidaan käyttää. Samoin se, mitä tarpeita meillä on palvelun kehittämiseksi, käyttäjän ja mainostajan palvelemiseksi. Jos ei pyritä valitsemaan palvelun käyttäjiä mitenkään, voidaan käyttäjistä saatua tietoakin käyttää yhtenä massana, josta tiputetaan vain prosenttitietoa silloin kun sitä tarvitaan "32% käyttäjistämme käyttää julkistaliikennettä, 8% omistaa polkupyörän"

 Jos taas pyritään löytämään käyttäjäkunnasta erikoisryhmiä, joille voidaan tarjota erityispalveluja, tiedon keruun pitää olla eriytyneempää, sellaista, että kohderyhmä voidaan löytää ja määritellä "8% käyttäjistämme omistaa polkupyörän, heistä 32% käyttää myös julkista liikennettä."

    Mainostajan kannalta käyttäjistä saatava tieto on mitä keskeisintä ja heidän näkemyksensä segmentoinnista ja sen merkityksestä kannattaa huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palvelun luomista.

Uuden, aloittavan palvelun on hyvä tehdä sellainen tutkimus kohderyhmässään, mihin sen resurssit riittävät. Käytännössä ei ole kovin kallista eikä teknisesti vaikeaa tehdä vaikkapa muutaman sadan potentiaalisen käyttäjän tutkimus.  Tätä tutkimusta voidaan käyttää myös sen suunnitteluun miten huomioidaan myöhemmät tutkimustarpeet saitin teknistä toteutusta suunnitelellessa.

Jukka Kemppisen blogillaan 14.5.2007 julkaisema kirjoitus

Sananvapaus ja moderointi

Muutama kommentti on koskenut keskustelupalstojen moderointia.

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460 määrittelee tarkoittavansa verkkojulkaisulla julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti.

Verkkkojulkaisulla on oltava vastaava toimittaja. Julkaisija ja vastaava toimittaja voivat joutua rangaistusvastuuseen julkaisemastaan tekstistä, kuvasta tai muusta sisällöstä. Heidät voidaan tuomita vahingonkorvaukseen. Lisäksi laki tuntee päätoimittajarikkomuksen, josta rangaistaan erikseen.

Tämä blogi on verkkojulkaisu ja olen oikeudellisessa vastuussa myös kommenteista. Siksi on mielestäni aivan selvää, että moderoin ne.

Kumma kyllä, en ole joutunut poistamaan sisällön takia kuin muutaman viestin koko tänä aikana, eivätkä nekään ole olleet lainvastaisia, vaan lähinnä piilomainoksia.

Periaate on selvä. Jos joku kommentoija ilmoittaa, että Petja Jäppinen tai Rauno Rasanen on tyhmä paska, poliisi saa luvat hankittuaan kaivaa esiin IP-osoitteen, ja Jäppinen ja Rasanen voivat kysyä kunniaansa kommentin lähettäjältä ja minulta. Mielestäni olen enemmän syyllinen kuin kommentin lähettäjä, koska tiedän jo, etteivät nämä herrat ole tyhmiä eivätkä paskoja.

Moderaation hintaa ei voida laittaa suoraan listahinnaksi, vaan on riippuvainen monesta tekijästä, kuten palvelun aktiivisuudesta ja alustan ominaisuuksista.

Erillaisin ominaisuuksi varustetut alustat ovat moderaation kannalta erillaisia ja vaikuttavat työmäärään.

Moderaation vähimmäishinta on kuitenkin 780€/kk. 

Koulutus ja konsultointi maksavat maksavat ensimmäinen tunti 160 €, seuraavat 90€ tunti.

1.10.2009

Verkkopalvelussa voidaan tutkia helposti käyttäjien keskimääräistä käytöstä palvelun sisällä ja luoda tästä tilastoja, joita analysoidaan palvelun rakenteen mukaisella tavalla, jos palvelun teknisessä toteutuksessa on ne otettu huomioon. Tämän pitäisi olla rutiinia palvelun suunnittelussa.
Myös muitten tekijöitten tutkimiseen olisi varauduttava verkkopalvelun suunnitteluvaiheessa, huomioiden ne mahdolliset tutkimustarpeet, jotka palvelun käyttäjissä ylipäänsä voisivat mainostajaa kiinnostaa.

Palvelun käyttäjien segmentoinnissa pitää ottaa huomioon muutama perusasia.

Onko palvelun käyttäjäkunta niin iso, että sitä voidaan tarkasti tutkia?

Jos palvelun koko ja tutkimusryhmä on niin pieni, että muutaman vastaajan paikalta poissa olo juuri tutkimusta tehdessä aiheuttaisi usean prosentin virheen, ei tutkimusta juuri kannata tehdä.

Lisäksi palvelun käyttäjätutkimuksen perusteella luotavien segmenttien pitää olla mielekkään kokoisia tutkimuksen tarvetta ajatellen. Jos tutkimus paljastaa, että vain viidellä palvelun käyttäjällä on kesämökki, on kyseenalaista, kuinka paljon tämä kohderyhmä voi valistaa meitä mökin omistajien vakuutustarpeista.

         Pitää selvittää tutkimus- ja mittausvälineiden oikeellisuus.
 Jos tutkimus perustuu käyttäjille tehtäviin kysymyksiin, ovatko kysymykset sellaisia että ne antavat mitattavaa tietoa, ja voidaanko tällä tavalla saatuja tuloksia verrata muihin tuloksiin? Voidaanko näillä tiedoilla oikeasti jakaa käyttäjiä erilaisiin segmenteihin ja missä tarkoituksessa?